Arvosanan korottaminen YO-kokeessa: kannattaako ja miten?

Korkeakoulujen todistusvalinnassa yhdenkin arvosanan nostaminen voi tuoda kymmeniä lisäpisteitä hakukohteesta riippuen — ja se voi olla ero sisäänpääsyn ja välivuoden välillä. Hyväksytyn kokeen saa nykyään uusia rajoituksetta, ja hyväksi on se, että parempi suoritus jää voimaan: epäonnistunut korotusyritys ei huononna aiempaa arvosanaasi.

Milloin korotus kannattaa?

• Kun tähtäät todistusvalinnassa kilpailtuun hakukohteeseen ja arvosanasi on lähellä seuraavaa porrasta — esimerkiksi M, josta E toisi tuntuvasti lisäpisteitä.
• Kun aine on hakukohteesi pisteytyksessä painava. Tarkista oman hakukohteesi pistetaulukko Opintopolusta ennen päätöstä — sama arvosana on eri arvoinen eri hakukohteissa.
• Kun alkuperäinen tulos jäi selvästi osaamistasi heikommaksi: sairastuit, jännitit tai kirjoitit aineen kesken lukion ennen kuin kaikki moduulit oli käyty.

Rehellisyyden nimissä: korotus ei aina kannata. Jos arvosanasi riittää jo hakukohteeseesi tai jos realistinen parannus on pieni suhteessa työmäärään, sama aika voi tuottaa enemmän valintakoevalmistautumisessa. Laske panos ja hyöty ennen kuin sitoudut kuukausien työhön.

Miten korotukseen valmistaudutaan?

Korottaja on eri tilanteessa kuin abi: pohja on olemassa, mutta se on ruostunut, eikä koulun rytmi kanna. Aloita siksi mittauksella äläkä lukemisella — tee heti kattava setti tehtäviä tai kokonainen harjoituskoe. Tulos kertoo, mitkä moduulit ovat säilyneet ja mitkä on rakennettava uudelleen. Tyypillisesti vanhasta osaamisesta on tallella enemmän kuin miltä aluksi tuntuu; se pitää vain aktivoida palauttamalla, ei lukea uudelleen alusta.

Huomioi myös, että jos kirjoitit aineen vanhan opetussuunnitelman aikana, nykyinen koe perustuu LOPS 2021:een: moduulijako ja osa painotuksista ovat muuttuneet. Kertausmateriaalin kannattaa siksi olla uuden opetussuunnitelman mukaan rakennettu, jotta et kertaa vanhaa rakennetta.

Käytännön asiat

Ilmoittautuminen tehdään omaan lukioon (tai sen lukion kansliaan, jonka kautta kirjoitat) — kevään kokeisiin tyypillisesti joulukuun alkuun ja syksyn kokeisiin kesäkuun alkuun mennessä. Tutkintomaksut ovat koekohtaisia. Tarkista määräpäivät ja käytännöt ajoissa omasta lukiostasi ja YTL:n sivuilta, sillä myöhästynyttä ilmoittautumista ei pääsääntöisesti oteta vastaan.

Korottajan aikataulu

Kolme kuukautta säännöllistä työtä — noin 4–6 tuntia viikossa — on useimmille korottajille realistinen määrä yhden aineen kunnolliseen kertaukseen työn tai opintojen ohessa. Rakenna viikkorytmi, jossa tehtävät ja esseet ovat pääosassa ja lukeminen paikkaa vain tehtävien paljastamia aukkoja. SmartYO on rakennettu juuri tähän käyttöön: kertaosto ilman tilausta, materiaali LOPS 2021:n mukaan, ja esseiden pisteytetyt mallivastaukset näyttävät, mitä tavoitearvosanasi vaatii.